Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa (2020-2021) hankkeessa ”Fuusio, toimintojen keskittäminen ja identiteetti: Case Aalto-yliopisto” tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (Aalto BIZ) toimintojen keskittämistä Otaniemen kampukselle. Edellinen blogimme käsitteli sitä, miten BIZ:n akateemisen henkilöstön vastustus muuttoa kohtaan laantui ja miten ihmiset sopeutuivat uuteen tilanteeseen. Nyt otamme muutaman askeleen ajassa taaksepäin. Kolme tekijää Aalto-yliopiston lähihistoriassa auttaa ymmärtämään sopeutumista.

Ensinnäkin muutto oli strategisesti perusteltu osa Aalto-fuusiota. Suomen yliopistojen rahoitus-, johtamis- ja hallinnointitapa on muuttunut ja niiden asemoituminen yhteiskunnassa on määritelty uudelleen. Kilpailu ja yritysmaailman käytännöt vaikuttavat yliopistojen toimintaan. Niiden toimintatapoja ja suoriutumista seurataan, mitataan ja arvioidaan tarkasti. Yliopistot uudistavat rakenteitaan ja toimintatapojaan niin, että ne kannustavat poikki- ja monitieteiseen yhteistyöhön sekä tuottavat yhteiskuntaa ja taloutta palvelevia ”innovaatioita”. 

Aalto-fuusion taustalla oli Suomen poliittisten päättäjien, keskeisten yliopistovaikuttajien sekä ministeriöiden ja elinkeinoelämän päätöksentekijöiden jaettu näkemys siitä, että yhteiskunnan ”innovaatiorakenteita” tulee kehittää kilpailukykyisemmiksi korkeatasoisen tutkimuksen ja monialaisen koulutuksen kautta. Aallossa otettiin muun muassa käyttöön akateemisten työntekijöiden tenure track -urajärjestelmä. Huolellisen rekrytoinnin nähtiin olevan voimavarojen kohdentamisen ohella yksi yliopistojen tärkeimmistä keinoista toiminnan laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Urajärjestelmän avulla nuorille lupaaville tutkija-opettajille tarjotaan etenemispolku vakinaiseen professuuriin asti.

Aallon tapauksessa uusi urajärjestelmä tarkoitti lisääntyvää akateemisen henkilöstön rekrytoinnin kansainvälistymistä. Myös BIZ:iin rekrytoitiin ihmisiä Aallon ja Suomen ulkopuolelta. Samalla monet ”pitkän linjan kauppislaiset” professorit eläköityivät. BIZ:n akateemisen henkilöstön vaihtuvuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut merkittävää, samoin kuin tutkijoiden jakautuminen menestyjiin ja niihin, joilla on vaikeuksia uusien menestyksen kriteerien kanssa

Kampusmuutto oli näin osa laajempaa strategista kokonaisuutta. Aalto-yliopiston hallitus otti jo 2010 kantaa Otaniemen kampuksen kehittämisen puolesta. Aallon ylimmän johdon materiaaleissa Otaniemen kampuksesta puhuttiin alusta asti ”optimaalisena ratkaisuna”, joka tekisi yliopiston työntekijöiden ja sen eri sidosryhmien kohtaamiset mahdolliseksi. Kaikki kandidaattiopetus siirtyikin vaiheittain Otaniemen kampukselle 2013 alkaen ja siellä aloitettiin ”integroivan aluekehityksen prosessi”.

Aalto-yliopiston hallitus päätti huhtikuussa 2016, että kaikki yliopiston keskeiset toiminnot keskitetään Otaniemen kampukselle. Kauppakorkeakoulu muutti pois Helsingin Etu-Töölöstä helmikuussa 2019. Uuden yliopiston strategisen johtamisen näkökulmasta tämä oli johdonmukainen ja perusteltu ratkaisu.

Toiseksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun piirissä oli vastustettu muuttoa jo vuodesta 2010 lähtien, mutta vastustaminen osoittautui turhaksi. BIZ:n piiristä muistutettiin vuosien varrella, että uuden yliopiston alkuperäisessä visiossa mainitaan, että ”läsnäolo Helsingissä on tärkeää”. Töölössä oltiin huolestuneita siitä, että kauppakorkeakoulua ei kuunneltu uuden yliopiston kampusten kehittämistyössä. 

Aalto-yliopiston professorineuvosto otti tammikuussa 2016 kipakasti kantaa ”kampuskysymykseen”. Neuvosto oli toteuttanut Aalto BIZ:n professorikunnan keskuudessa kyselyn, johon vastasi ”noin 90 prosenttia vakituisista professoreista ja enemmistö nuorista professoreista.” Viesti oli selvä. Toiminnan jatkaminen Töölössä sai 72 prosentin kannatuksen, kun Otaniemeen muuttoa kannatti 20 prosenttia vastanneista. Neuvoston mukaan ”merkille pantavaa on, että Töölön tuki on erityisen voimakasta nuorten apulaisprofessoreiden ja ulkomaalaisten keskuudessa.” 

Professorineuvostolla oli huoli siitä, että ”kauppakorkeakoululla tulee myös tulevaisuudessa olla vahva oma identiteetti osana Aalto-yliopistoa, joka perustuu omien juurien tunnistamiseen ja niiden varaan rakentamiseen.” Identiteettipohdinta sai Aallon ylimmässä johdossa myötätuntoa, mutta kampuskysymykseen se ei vaikuttanut.

Kolmanneksi Aalto BIZ:n muutto Töölöstä Otaniemeen suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti. Aallon hallitus päätti kesäkuussa 2016 rakentaa Aalto BIZ:lle oman rakennuksen osaksi Värettä Otaniemen kampuksen ytimeen. Tämä mahdollisti miljoonien eurojen säästöt. Päätöksen toimeenpanoa valmistelemaan käynnistettiin joulukuussa 2016 Business 3.0-hanke, joka esitettiin käyttäjälähtöisenä. Sen tavoitteena oli edesauttaa BIZ:n ”fyysistä ja henkistä muuttoa” Töölöstä Otaniemeen

Otaniemen rakennustöiden etenemisestä, tilojen ja designin suunnittelusta ja muuttoprosessista viestittiin aktiivisesti. Avointen tilojen kerrottiin tekevän erilaiset kohtaamiset ja oppimisen mahdollisiksi. Helmikuun 2019 muutosta tehtiin suuri spektaakkeli. Erään BIZ:n työntekijän kerrottiin huudahtaneen: ”Olen kohdannut enemmän kollegoita päivässä kuin ennen vuodessa!” Aalto-yliopiston verkkosivuilla iloittiin, että ”Erinomainen oppimis- ja tutkimusympäristö vahvistaa Kauppakorkeakoulun kansainvälisesti merkittävää asemaa.” Myös suomalaiset tiedotusvälineet kommentoivat muuttoa myönteisesti.  

Kaikkiaan Aalto BIZ:n kampusmuuttoon sopeutumisen lyhyt historia on osoitus määrätietoisen strategisen johtamisen voimasta. Kun akateeminen henkilö on samalla osaltaan vaihtunut, vastustuksen laantuminen ei ole yllättävää. Koirat haukkuvat aikansa, mutta karavaani kulkee.

Janne Tienari