Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa (2020-2021) projektissa ”Fuusio, toimintojen keskittäminen ja identiteetti: Case Aalto-yliopisto” tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (BIZ) toimintojen keskittämistä Otaniemen kampukselle. Olemme päässeet haastattelujen viimeiseen vaiheeseen eli tutkailemaan BIZ:in akateemisen tuntemuksia vuoden 2020 alussa.
Alkuevään 2020 haastatteluissa korostui ennen muuttoa käydyn vastustustaistelun häivyttäminen menneisyyteen, jossa ei ollut sijaa tai merkitystä omalle identiteetille. Selvä enemmistö haastatelluista BIZ:n akateemisista työntekijöistä puhui Otaniemestä varsin myönteiseen sävyyn.
Etäisyyttä muuttoa edeltävään vastarintaan otettiin irrottamalla se itsestä ja ”meistä” vanhojen konkareiden jupinaksi. Näitä konkareita olivat pitkän uran Töölössä ja entisellä HSE:llä tehneet professorit. Lisäksi haastateltavat ottivat kielellistä etäisyyttä menneeseen puhumalla etenkin vastustuksesta menneessä aikamuodossa tai passiivissa. Oheinen sitaatti kuvaa yleistä ilmapiiriä ja etäisyyden ottamista.
”Tämä muutto; en koskaan vastustanut sitä varmaankin parista syystä. En koskaan ollut henkeen ja vereen BIZ-ihminen. Meillä on ihmisiä, jotka ovat tehneet kaikki opintonsa HSE:lla ja BIZ:issä tai työskennelleet välillä muualla ja palanneet BIZ:ille. Näillä on hyvin vahva BIZ-identiteetti.”
Tässä haastateltava kytkee yhteen sekä BIZ-keskeisen sosiaalisen- että paikkaidentiteetin tai pikemminkin niiden puutteen. Yleisemminkin haastatteluissa nousi esiin Otaniemeen asettunut ja joustava ”uusi” BIZ ja Töölön historiaa nostalgisoiva ”vanha” BIZ. Identiteettien määrittely oli vielä murroksessa, mutta keskittyi sosiaalisen puolen osalta usein lähimpään, itselle akateemisen työn kautta tärkeään työryhmään ja paikan osalta itselle tärkeisiin työtiloihin.
Samalla uuden BIZ:in edustajat olivat usein Aalto-myönteisiä. Heidän sosiaalinen identiteettinsä alkoi siis osittain muotoutua kohti jaettua Aalto-identiteettiä. Aallon johdon kannalta tätä voi pitää pitkän fuusioprosessin uusimman vaiheen onnistumisena.
Heti muuttoa seurannut kritiikki (mikrovastarinta) oli osin ennallaan, mutta sillä oli vahvan pragmaattinen sävy. Huonejako, tilojen vähyys ja pienuus sekä talotekniikan ongelmat näyttäytyivät kiusana, joihin väistämättömän edessä oli sopeuduttu. Toisaalta tilojen yleisilmeen kerrottiin edustavan hyvin BIZ-henkeä. Muuton vastustus oli jätetty taakse ja oli aika tehdä työtä niillä ehdoilla ja niissä tiloissa, joita uusi BIZ tarjosi.
Marko Hakonen