Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa (2020-2021) projektissa ”Fuusio, toimintojen keskittäminen ja identiteetti: Case Aalto-yliopisto” tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (BIZ) toimintojen keskittämistä Otaniemen kampukselle. Tässä blogissa tarkastelemme akateemisen henkilöstön tunnelmia heti muuton jälkeen.
Keväällä 2019 BIZ:in akateemiset löysivät itsensä ”vihollisen leiristä” eli Otaniemen kampukselta uudenkarheista työtiloista ja rakennuksesta. He etsivät tukea identiteetilleen ja uuden tilanteen merkitykselle rakentamalla ”mikrovastarintaa”. Tämä ilmeni epäkohtien löytämisenä uuden rakennuksen tiloista ja välineistä, kuten kalusteista, lämmityksestä ja työhuoneiden pienuudesta. Eräs haastateltava kertoi avoimesti varastaneensa entisen työhuoneensa huonekaluja. Näin hän loi uutta merkitystä uuteen ympäristöön ja puolusti paikkaidentiteettiään. Samalla hän pystyi säilyttämään mikrovastarinnan avulla kontrollin tunteen Töölössä ”hävitystä taistelusta” huolimatta.
Monet akateemisista työntekijöistä kokivat työympäristönsä itselleen sopimattomaksi ja alkoivat ottaa etäisyyttä BIZ-yhteisöön muun muassa tekemällä enemmän etätöitä. Tämä soti Aallon johdon tavoitteita vastaan, koska yhden kampuksen strategian piti nimenomaisesti lisätä vuorovaikutusta BIZ:n sisällä ja suhteessa muihin Aallon kouluihin.
Toisaalta BIZ:n akateemisten työntekijöiden identiteettien uudelleenmäärittelyssä korostui yleinen tyytyväisyys. Tutkijan korviin kantautui kerta toisensa jälkeen legenda, jossa kerrottiin kollegojen kohtaamisista Otaniemessä useammin parin päivän aikana kuin usean vuoden aikana Töölössä. Uudelleenmärittelyissä säilytettiin myönteinen identiteetti korostamalla Töölön erinomaisuuden sijaan toimivia piirteitä uudessa ympäristössä.
Paikkaidentiteetti ja sosiaaliset identiteetit olivat saamassa ja osin jo saaneet uuden muodon. Toisin kuin ennen muuttoa niiden perustana ei ollut pysyvyys, vaan mikrovastarinta ja uuden tilanteen myönteisten puolien korostaminen. Irtisanoutumisia ei juuri ollut eikä työpahoinvoinnista näkynyt merkkejä. Muuttoa edeltävä uhka oli siis onnistuneesti uudelleenmääritelty myönteiseksi haasteeksi. Ihminen on sopeutuvainen eläin.
Marko Hakonen