Suomi ik\u00e4\u00e4ntyy ja ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kutistuu. Ty\u00f6urien pident\u00e4mist\u00e4 tarjotaan l\u00e4\u00e4kkeeksi huoltosuhteen heikkenemiseen. Pelkk\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n venytt\u00e4minen ei kuitenkaan riit\u00e4, jos v\u00e4ki ryytyy t\u00f6iss\u00e4 ennen aikojaan. Ty\u00f6uran kest\u00e4vyys on parempi tavoite, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Hankenin tutkija Charlotta Niemist\u00f6.<\/p>\n
Ty\u00f6urien pident\u00e4minen on ollut asialistalla jo useamman hallituskauden ajan eri muodoissa jo yli kymmenen vuotta. Esimerkiksi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa<\/a> oli tavoitteena nuorten saaminen nopeammin opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, pitkien perhevapaiden ja muiden taukojen lyhent\u00e4minen sek\u00e4 ty\u00f6uran jatkaminen el\u00e4keik\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n Ty\u00f6urien pident\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen, ett\u00e4 ty\u00f6 on ensisijaista ja ty\u00f6n ulkopuolella annettava hoiva toissijaista. Samaan aikaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 mukautuu suuremmin kyseenalaistamatta globaalin 24\/7-talouden vaatimuksiin kiihtyvine ty\u00f6tahteineen. Ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n rajat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t.<\/p>\n Ahnaasta ty\u00f6kulttuurista ja ty\u00f6n tunkeutumisesta vapaa-ajalle on tullut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n valtavirtaa. Samalla hoivavelvollisuuksien hoitaminen ty\u00f6ajan ulkopuolella on vaikeutunut. T\u00e4m\u00e4 asettaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 paineita, jotka uhkaavat hyvinvointia ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista.<\/p>\n Tutkimuksemme<\/a> mukaan on jo useamman vuoden ajan ollut t\u00e4ysin tavanomaista, ett\u00e4 asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 vanhempi hakee lapsen hoidosta ja muutamaa tuntia my\u00f6hemmin palaa koneelleen tekem\u00e4\u00e4n r\u00e4stiin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Pandemian my\u00f6t\u00e4 tilanne ei ainakaan v\u00e4hent\u00e4nyt et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekevien vanhempien ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n rajojen h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4, kun ty\u00f6t ja hoivavastuut limitt\u00e4ytyiv\u00e4t pident\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kellon ymp\u00e4ri.<\/p>\n Olemme selvitt\u00e4neet suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa<\/a>. I\u00e4n ja hoivan kysymyksiin perehdymme parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa<\/a>.<\/p>\n Naiset puun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4<\/strong><\/p>\n Hoivavastuut ovat my\u00f6s sitke\u00e4sti sukupuolittuneita, samoin kuin k\u00e4sitys hoivan kulttuurista: kenen tulisi hoivata ja ket\u00e4? Olemme selvitt\u00e4neet<\/a> n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n Vaikka pandemia-aikana et\u00e4ty\u00f6 ja hoiva limittyiv\u00e4t, johtavissa asemissa olevat miesvastaajat eiv\u00e4t juurikaan muuttaneet priorisointejaan. Ty\u00f6 oli heille ensisijainen my\u00f6s poikkeusoloissa.<\/p>\n Johtavissa asemissa olevat naisvastaajat sen sijaan kokivat poikkeusajan hidastavan heid\u00e4n urakehityst\u00e4\u00e4n. Heill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4asiallinen hoivavastuu, kun p\u00e4iv\u00e4kodit olivat kiinni ja koulut et\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Tunne hoivavelvollisuuksien ja vaativan ty\u00f6n yhdist\u00e4misen mahdottomuudesta vaikuttaa monien nuorempien, erityisesti naisten, suunnitelmiin<\/a> perheen perustamisesta. Kunnianhimoiset urapolut vaativat ty\u00f6lle omistautumista, mutta samalla nuorten naisten itselleen asettamat ja muilta koetut odotukset hyv\u00e4st\u00e4 \u00e4itiydest\u00e4 luovat valtavia ristipaineita.<\/p>\n Naiset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisia perheellistymishaaveitaan tulevaisuuteen. He toivovat varmempaa ura-asemaa, jossa voisi paremmin suunnitella ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n ja jossa hyv\u00e4n \u00e4itiyden toteuttaminen olisi mahdollista kunnianhimoisen ty\u00f6uran rinnalla. Monesti n\u00e4ist\u00e4 naisista tuntui, ett\u00e4 tuo sopiva hetki luisui yh\u00e4 kauemmas hamaan tulevaisuuteen.<\/p>\n Mahdollisten perhehaaveiden lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4 aiheuttaa my\u00f6s ty\u00f6n jatkumisen ep\u00e4varmuus. Olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6nosan hoivavastuita osana suurempaa yht\u00e4l\u00f6\u00e4 ty\u00f6n ja hoivan yhteensovittamisesta.<\/p>\n Sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ett\u00e4 ty\u00f6nantajien pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 keinoja, joilla eri el\u00e4m\u00e4nvaiheiden ty\u00f6n ja hoivan vaihtelevat painotukset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kvartaalitaloutta pidemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 arvokkaiksi ja t\u00e4rkeiksi sovittaa yhteen. Ei niin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sanelee perheellistymisen tai muun hoivan ehdot, sill\u00e4 se ei ole pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Jos ilmi\u00f6t\u00e4 tarkastellaan kest\u00e4vyyden sosiaalisen ulottuvuuden kautta, on ty\u00f6n ja hoivan jakautuminen yhteiskunnassa kysymys, joka koskettaa kaikkia v\u00e4est\u00f6nosia eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa eri tavoin.<\/p>\n Vastuu sys\u00e4t\u00e4\u00e4n yksil\u00f6lle<\/strong><\/p>\n Sosiaalisen kest\u00e4vyyden rinnalla t\u00e4rke\u00e4 ulottuvuus on my\u00f6s inhimillinen kest\u00e4vyys. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ty\u00f6teht\u00e4vien, ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja tulosodotusten muotoilemisen siten, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus ty\u00f6skennell\u00e4 terveytens\u00e4 ja ty\u00f6kykyns\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en aina el\u00e4keik\u00e4\u00e4n saakka \u2013 ja h\u00e4nell\u00e4 toivottavasti olisi voimia j\u00e4ljell\u00e4 el\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeell\u00e4kin.<\/p>\n Mielenterveyden ongelmat ovat 2000-luvulla nousseet t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen syyksi. Ne kiriv\u00e4t jo muutama vuosi ennen pandemiaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi erityisesti nuorten keskuudessa. Nuorten mielenterveys onkin ollut erityinen huolenaihe pandemian aikana.<\/p>\n Opinnoissa ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisen lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 suunnata huomio ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinnittymiseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4vyyteen. Peliss\u00e4 on sek\u00e4 nuorten ett\u00e4 koko yhteiskunnan sosiaalinen ja inhimillinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksen tuoma joustavuus ja tekniikan kehittyminen ovat saaneet aikaan paljon hyv\u00e4\u00e4. My\u00f6s pandemian aikana n\u00e4htiin, ett\u00e4 osa t\u00f6ist\u00e4 voidaan hyvinkin tehd\u00e4 vaikka kes\u00e4m\u00f6kilt\u00e4 k\u00e4sin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 tehokkaasti kuin toimistolta, silti yksil\u00f6llisi\u00e4 joustoja hy\u00f6dynt\u00e4en. Toisaalta ty\u00f6 otti ahnaasti tilaa my\u00f6s vapaa-ajaksi m\u00e4\u00e4ritellylt\u00e4 ajalta.<\/p>\n Ihannetilanteessa pandemia lis\u00e4si l\u00e4hijohtajien ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6n ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4n moninaisuudesta, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ei n\u00e4in tietenk\u00e4\u00e4n ollut eik\u00e4 ole. Sosiaalisesti vastuullisen henkil\u00f6st\u00f6johtamisen periaatteiden mukaisesti jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n yksil\u00f6llinen el\u00e4m\u00e4ntilanne tulisi huomioida. N\u00e4m\u00e4 periaatteet eiv\u00e4t kuitenkaan, ainakaan viel\u00e4, ole valtavirtaa, ja ty\u00f6paikoilla tunnistetaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden yksil\u00f6llisi\u00e4 tilanteita varsin vaihtelevasti.<\/p>\n Hyvin n\u00e4it\u00e4 periaatteita noudattavissa yrityksiss\u00e4 johto ja ty\u00f6ntekij\u00e4t kykenev\u00e4t neuvottelemaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen sopivista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, kuten hoivavastuita tukevista joustoista.<\/a> Monesti kuitenkin todellisuus on karu: organisaatiossa ei pystyt\u00e4 tulemaan yksil\u00f6n tarpeita vastaan, vaan vedotaan alan koviin vaatimuksiin ja organisaatioiden v\u00e4liseen kovaan kilpailuun.<\/p>\n T\u00e4ll\u00f6in yksil\u00f6lle asetetut paineet voivat olla jopa kohtuuttoman kovat ja tuki vastaavasti l\u00e4hes olematonta. Ty\u00f6ntekij\u00e4 j\u00e4\u00e4 usein itse vastuuseen itsens\u00e4 johtamisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja ty\u00f6aikansa seuraamisesta. My\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 uupuminen j\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n omalle vastuulle.<\/p>\n Tutkimuksemme mukaan ty\u00f6uupumus tulkitaankin sek\u00e4 l\u00e4hijohtajien ett\u00e4 ty\u00f6tekij\u00f6iden puheessa useimmiten yksil\u00f6tason ongelmaksi. Ty\u00f6uupumukseen liittyv\u00e4t rakenteelliset kysymykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisessa ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4listen rajojen hallinta ja johtaminen ovat kuitenkin inhimillisen kest\u00e4vyyden perspektiivist\u00e4 avainkysymyksi\u00e4 paitsi yksil\u00f6lle, my\u00f6s organisaatiolle ja yhteiskunnalle.<\/p>\n Tulemme varmasti todistamaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n pandemian vaikutuksia juuri jaksamiskysymysten ja kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6kulttuurin osalta. T\u00e4m\u00e4 ei ole vain yksil\u00f6n asia, ei edes ty\u00f6yhteis\u00f6n asia. Pidemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kyse on suuresta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ongelmasta.<\/p>\n Uupuneesta ei huoltosuhteen pelastajaksi<\/strong><\/p>\n Inhimillisell\u00e4 tasolla uupuminen on raskas kokemus, ja sill\u00e4 on organisaation ja yhteiskunnan tasoilla suora yhteys my\u00f6s sosiaaliseen ja taloudelliseen kest\u00e4vyyteen. Jos ihmiset uupuvat ty\u00f6h\u00f6n, eiv\u00e4t ty\u00f6urien pituudetkaan voi kasvaa.<\/p>\n Ty\u00f6urien pident\u00e4misen strategia on huoltosuhteen kannalta sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta. Pelk\u00e4n pident\u00e4misen (alusta, keskelt\u00e4, lopusta) sijaan keskittyisin kuitenkin laatuun: kest\u00e4vien ty\u00f6urien rakentamiseen.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6uran rakennuspalikoita ovat luottamus toimeentuloon ja sen jatkumiseen. Hoivavastuiden ei pid\u00e4 olla este kunnianhimoisellekaan ty\u00f6uralle. Lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 luottaa siihen, ett\u00e4 yksil\u00f6n voimavarojen vaihtelu eri el\u00e4m\u00e4n- ja uravaiheissa ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 yksil\u00f6n arvoa.<\/p>\n N\u00e4iden hyvien ty\u00f6- ja johtamisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja terveen organisaatiokulttuurin ohessa hyv\u00e4n\u00e4 mittarina toimisi se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 on organisaatiosta l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ty\u00f6kykyinen kuin sinne saapuessaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii johdolta n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat kaikki yht\u00e4 suurta resurssia, jotka liikkuvat ty\u00f6uransa aikana organisaatiosta toiseen.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n johtamisella mahdollistetaan pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 paremmin voiva resurssi. Samalla syntyy se tavoiteltu parempi huoltosuhde. N\u00e4m\u00e4 ovat avainkysymyksi\u00e4, jos yhteiskunnassa halutaan taata pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen sosiaalinen ja inhimillinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Charlotta Niemist\u00f6 T\u00e4m\u00e4 artikkeli julkaistiin alun perin <\/em>Mustread.fi:ssa<\/em><\/a> 16.9.2022.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomi ik\u00e4\u00e4ntyy ja ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kutistuu. Ty\u00f6urien pident\u00e4mist\u00e4 tarjotaan l\u00e4\u00e4kkeeksi huoltosuhteen heikkenemiseen. Pelkk\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n venytt\u00e4minen ei kuitenkaan riit\u00e4, jos v\u00e4ki ryytyy t\u00f6iss\u00e4 ennen aikojaan. Ty\u00f6uran kest\u00e4vyys on parempi tavoite, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":188,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":185,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/185"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/media\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/research\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong>KTT, dosentti Charlotta Niemist\u00f6 tutkii Hankenissa i\u00e4n ja hoivan kysymyksi\u00e4 Suomen Akatemian rahoittamassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 hankkeessa, joka jatkuu kev\u00e4\u00e4lle 2024.<\/p>\n