{"id":90,"date":"2025-05-12T11:15:04","date_gmt":"2025-05-12T11:15:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/kansainvalisena-opiskelijana-hankenilla\/?p=90"},"modified":"2025-05-14T12:22:23","modified_gmt":"2025-05-14T12:22:23","slug":"miksi-kansainvaliset-jatko-opiskelijat-oikeasti-valitsevat-suomen%e2%80%af","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/kansainvalisena-opiskelijana-hankenilla\/2025\/05\/12\/miksi-kansainvaliset-jatko-opiskelijat-oikeasti-valitsevat-suomen%e2%80%af\/","title":{"rendered":"Miksi kansainv\u00e4liset jatko-opiskelijat oikeasti valitsevat Suomen?\u202f"},"content":{"rendered":"

This post is available in both Finnish and English. Jump to the English version ??. <\/a><\/em><\/p>\n

Suomen korkeakouluissa on suuri kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6: tilastojen mukaan Suomessa opiskelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 30 000 kansainv\u00e4list\u00e4 opiskelijaa, ja heist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa, noin 4 000, on jatko-opiskelijoita [1]. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvamassa ja Suomi vastaanottikin vuonna 2022 yli 11 000 uutta kansainv\u00e4list\u00e4 tutkinto-opiskelijaa [2]. Opetushallituksen tilastot osoittavat, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset opiskelijat muodostavat jo 6,8 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 7 % yliopisto-opiskelijoista [3]. N\u00e4m\u00e4 luvut kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi on jo nyt merkitt\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen opiskelukohde.<\/p>\n

Jotta voisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin, mik\u00e4 Suomessa houkuttelee nimenomaan jatko-opiskelijoita ja miten voimme parantaa heid\u00e4n kokemuksiaan, meid\u00e4n on kuunneltava heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Yleinen mielikuva maalaa Suomesta laadukkaan ja turvallisen opiskelukohdemaan \u2013 mutta mill\u00e4 houkuttelemme kansainv\u00e4liset jatko-opiskelijat ja tutkijat valitsemaan juuri Suomen opintojensa kohteeksi? Valinnan syyn\u00e4 ei ole romanttinen Suomi-kuva lumisine talvineen, vaan useasti se on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 sattumien summa ja jotain, jota opiskelijat henkil\u00f6kohtaisesti arvostavat Suomessa.<\/p>\n

Saadaksemme vastauksia kysymykseemme haastattelimme kahta kansainv\u00e4list\u00e4 jatko-opiskelijaa, Esmail Tavalkoniaa ja Alaa Almasria. Tavalkonia on kotimaassaan Iranissa laskentatoimesta v\u00e4itellyt apulaisprofessori, joka tekee maisterintutkintoa Hankenilla p\u00e4\u00e4aineenaan International strategy and sustainability<\/em> (suom. kansainv\u00e4linen strategia ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys). Almasri puolestaan on Syyriasta kotoisin oleva insin\u00f6\u00f6ritaustainen tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston kemian laitoksella ja opiskelee Hankenilla my\u00f6s suomen kielen kurssilla. Molempien polku Suomeen jatko-opiskelemaan on ollut ainutlaatuinen ja taustat valinnan takana moninaiset. Tavalkonian valintaa Suomen suuntaan ohjasivat Suomen akateeminen vapaus sek\u00e4 h\u00e4nen akateeminen taustansa ja tutkimusintressins\u00e4. Almasrilla puolestaan merkitt\u00e4v\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oli stipendi. Haastattelussa paljastui my\u00f6s haastateltavien kokemuksia opintojen ja perhe-el\u00e4m\u00e4n yhdist\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n ajatuksiaan suomalaisesta kulttuurista.<\/p>\n

\"Esmail

Esmail Tavalkonia ja Alaa Almasri<\/em><\/p><\/div>\n

Sattumien summa johdatti Suomeen \u2013 jopa tohtoriopintoihin<\/h3>\n

Yleisen k\u00e4sityksen mukaan opiskelupaikan valintaan vaikuttavat rationaaliset syyt: koulutuksen laatu, turvallisuus ja maan korkea el\u00e4m\u00e4nlaatu. Keskustelumme Almasrin ja Tavalkonian kanssa vahvisti n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t t\u00e4rkein\u00e4 vetovoimatekij\u00f6in\u00e4 my\u00f6s jatko-opiskelijoiden kohdalla. Keskustelu toi kuitenkin esiin my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n elementin: sattuman ja tilaisuuksien summan. Vaikka Suomella on koulutusmaana houkutteleva maine, lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s saattaa synty\u00e4 odottamattomista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4.<\/p>\n

Almasrin tarina on t\u00e4st\u00e4 el\u00e4v\u00e4 esimerkki. Stipendi osoittautui ratkaisevaksi tekij\u00e4ksi ja\u202favasi oven maisterintutkinnon suorittamiseen Suomessa, mik\u00e4 taas johti tohtoriopintoihin. Joskus henkil\u00f6kohtaiset tilanteet ja sattumat voivat ohittaa pitk\u00e4aikaiset suunnitelmat, jopa akateemisen uran polulla. Vaikka yleinen mielipide ehk\u00e4 painottaakin rationaalista valintaa, todellisuus on usein monimutkaisempi ja inhimillisempi, my\u00f6s tutkijanuran valinnassa.<\/p>\n

Tavalkonia puolestaan korosti Suomen mainetta ja arvoja akateemisen uran n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vaikka erityist\u00e4 syyt\u00e4 juuri Suomen valintaan ei ollutkaan, Suomen maine laadukkaana koulutusmaana ja erityisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 vetosi h\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 sopii hyvin yleiseen n\u00e4kemykseen Suomen koulutuksen vetovoimasta.<\/p>\n

Opiskelukulttuurin kontrasti: teoria vastaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n

Suomalainen opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ep\u00e4muodollisena ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen\u00e4 ja se painottaa ryhm\u00e4ty\u00f6skentely\u00e4. Almasri ja Tavalkonia kuvailivat opiskelukulttuuria kotimaissaan teoriapainotteisemmaksi ja muodollisemmaksi: luentopainotteinen opetus ja v\u00e4h\u00e4inen ryhm\u00e4ty\u00f6skentely eroavat selv\u00e4sti suomalaisesta opiskelukulttuurista.<\/p>\n

Molemmat haastateltavat painottivat, ett\u00e4 sopeutuminen uuteen opiskelukulttuuriin voi vaatia aikaa ja tukea, erityisesti tohtoriopiskelijoilta, jotka tulevat hyvin erilaisista akateemisista perinteist\u00e4. Erityishuomiona Almasri mainitsi laboratoriolaitteiden paremman saatavuuden, jonka h\u00e4n koki konkreettiseksi esimerkiksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemm\u00e4st\u00e4 opetusymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tutkimusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Suomen vetovoimatekij\u00e4t ja kehityskohteet opiskelupaikan valinnassa<\/h3>\n

Suomen houkuttelevuus opiskelukohteena perustuu koulutuksen laatuun ja maan turvallisuuteen ja korkeaan el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Almasri ja Tavalkonia antoivat my\u00f6s omia, konkreettisia ehdotuksia Suomen houkuttelevuuden lis\u00e4\u00e4miseksi:<\/p>\n

Almasrin ja Tavalkonian korostamat vetovoimatekij\u00e4t:<\/p>\n