Miksi kansainväliset jatko-opiskelijat oikeasti valitsevat Suomen?

This post is available in both Finnish and English. Jump to the English version 🇬🇧.

Suomen korkeakouluissa on suuri kansainvälinen yhteisö: tilastojen mukaan Suomessa opiskelee tällä hetkellä yli 30 000 kansainvälistä opiskelijaa, ja heistä merkittävä osa, noin 4 000, on jatko-opiskelijoita [1]. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvamassa ja Suomi vastaanottikin vuonna 2022 yli 11 000 uutta kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa [2]. Opetushallituksen tilastot osoittavat, että kansainväliset opiskelijat muodostavat jo 6,8 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 7 % yliopisto-opiskelijoista [3]. Nämä luvut kertovat siitä, että Suomi on jo nyt merkittävä kansainvälinen opiskelukohde.

Jotta voisimme ymmärtää paremmin, mikä Suomessa houkuttelee nimenomaan jatko-opiskelijoita ja miten voimme parantaa heidän kokemuksiaan, meidän on kuunneltava heitä itseään. Yleinen mielikuva maalaa Suomesta laadukkaan ja turvallisen opiskelukohdemaan – mutta millä houkuttelemme kansainväliset jatko-opiskelijat ja tutkijat valitsemaan juuri Suomen opintojensa kohteeksi? Valinnan syynä ei ole romanttinen Suomi-kuva lumisine talvineen, vaan useasti se on yllättävä sattumien summa ja jotain, jota opiskelijat henkilökohtaisesti arvostavat Suomessa.

Saadaksemme vastauksia kysymykseemme haastattelimme kahta kansainvälistä jatko-opiskelijaa, Esmail Tavalkoniaa ja Alaa Almasria. Tavalkonia on kotimaassaan Iranissa laskentatoimesta väitellyt apulaisprofessori, joka tekee maisterintutkintoa Hankenilla pääaineenaan International strategy and sustainability (suom. kansainvälinen strategia ja kestävä kehitys). Almasri puolestaan on Syyriasta kotoisin oleva insinööritaustainen tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston kemian laitoksella ja opiskelee Hankenilla myös suomen kielen kurssilla. Molempien polku Suomeen jatko-opiskelemaan on ollut ainutlaatuinen ja taustat valinnan takana moninaiset. Tavalkonian valintaa Suomen suuntaan ohjasivat Suomen akateeminen vapaus sekä hänen akateeminen taustansa ja tutkimusintressinsä. Almasrilla puolestaan merkittävä suunnannäyttäjä oli stipendi. Haastattelussa paljastui myös haastateltavien kokemuksia opintojen ja perhe-elämän yhdistämisestä sekä heidän ajatuksiaan suomalaisesta kulttuurista.

Esmail Tavalkonia ja Alaa Almasri

Sattumien summa johdatti Suomeen – jopa tohtoriopintoihin

Yleisen käsityksen mukaan opiskelupaikan valintaan vaikuttavat rationaaliset syyt: koulutuksen laatu, turvallisuus ja maan korkea elämänlaatu. Keskustelumme Almasrin ja Tavalkonian kanssa vahvisti nämä tekijät tärkeinä vetovoimatekijöinä myös jatko-opiskelijoiden kohdalla. Keskustelu toi kuitenkin esiin myös yllättävän elementin: sattuman ja tilaisuuksien summan. Vaikka Suomella on koulutusmaana houkutteleva maine, lopullinen päätös saattaa syntyä odottamattomista käänteistä.

Almasrin tarina on tästä elävä esimerkki. Stipendi osoittautui ratkaisevaksi tekijäksi ja avasi oven maisterintutkinnon suorittamiseen Suomessa, mikä taas johti tohtoriopintoihin. Joskus henkilökohtaiset tilanteet ja sattumat voivat ohittaa pitkäaikaiset suunnitelmat, jopa akateemisen uran polulla. Vaikka yleinen mielipide ehkä painottaakin rationaalista valintaa, todellisuus on usein monimutkaisempi ja inhimillisempi, myös tutkijanuran valinnassa.

Tavalkonia puolestaan korosti Suomen mainetta ja arvoja akateemisen uran näkökulmasta. Vaikka erityistä syytä juuri Suomen valintaan ei ollutkaan, Suomen maine laadukkaana koulutusmaana ja erityisesti kestävän kehityksen edelläkävijänä vetosi häneen. Tämä sopii hyvin yleiseen näkemykseen Suomen koulutuksen vetovoimasta.

Opiskelukulttuurin kontrasti: teoria vastaan käytäntö

Suomalainen opiskeluympäristö nähdään yleensä epämuodollisena ja käytännönläheisenä ja se painottaa ryhmätyöskentelyä. Almasri ja Tavalkonia kuvailivat opiskelukulttuuria kotimaissaan teoriapainotteisemmaksi ja muodollisemmaksi: luentopainotteinen opetus ja vähäinen ryhmätyöskentely eroavat selvästi suomalaisesta opiskelukulttuurista.

Molemmat haastateltavat painottivat, että sopeutuminen uuteen opiskelukulttuuriin voi vaatia aikaa ja tukea, erityisesti tohtoriopiskelijoilta, jotka tulevat hyvin erilaisista akateemisista perinteistä. Erityishuomiona Almasri mainitsi laboratoriolaitteiden paremman saatavuuden, jonka hän koki konkreettiseksi esimerkiksi käytännönläheisemmästä opetusympäristöstä tutkimustyössä.

Suomen vetovoimatekijät ja kehityskohteet opiskelupaikan valinnassa

Suomen houkuttelevuus opiskelukohteena perustuu koulutuksen laatuun ja maan turvallisuuteen ja korkeaan elämänlaatuun. Almasri ja Tavalkonia antoivat myös omia, konkreettisia ehdotuksia Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi:

Almasrin ja Tavalkonian korostamat vetovoimatekijät:

Koulutuksen laatu ja kestävä kehitys: molemmat haastateltavat mainitsivat Suomen vahvan maineen koulutusmaana ja panostuksen kestävään kehitykseen, erityisesti tohtoriopintojen laadun osalta.
Stipendimahdollisuudet: stipendit ovat keskeisiä mahdollistajia opiskelun rahoituksessa, myös jatko-opinnoissa.
Tasa-arvo ja tukiverkostot: suomalaisen yhteiskunnan koettu turvallisuus ja sosiaalinen tuki ovat houkuttelevia tekijöitä myös tutkijan elämää ajatellen.
Ilmainen päivähoito: erityisesti perheellisille opiskelijoille ilmainen päivähoito on merkittävä etu.
Positiiviset yllätykset sään ja elämäntyylin suhteen: kliseistä huolimatta Suomen sää ja rauhallinen elämäntyyli voivat yllättää positiivisesti, mikä on tärkeää tutkimustyön vaatiman keskittymisen kannalta.

Haastateltavien esiin tuomat kehityskohteet:

Kotimaisten kielten opetus ja tuki: kattavampi ja helpommin saatavilla oleva suomen (ja ruotsin opiskelijoilla ruotsin) kielen opetus ja tuki kansainvälisille tutkijoille olisi ensiarvoisen tärkeää. Tämä voisi sisältää intensiivikursseja, kielikavereita ja kulttuurista ohjausta, jotka on räätälöity akateemiseen ympäristöön.
Byrokratian sujuvoittaminen: byrokratian koetaan olevan raskasta ja monimutkaista. Selkeämmät ja nopeammat lupaprosessit ja viranomaisasiointi parantaisivat kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta merkittävästi.
Yhteyksien luominen suomalaisiin: yhteisölliset tapahtumat, tutkijatapaamiset ja kulttuurienväliset kohtaamispaikat voisivat edistää kansainvälisten jatko-opiskelijoiden integroitumista ja yhteyksien luomista paikallisiin.
Kansainvälistymisen tukeminen ja huolenaiheiden käsittely akateemisessa maailmassa: haastattelussa esiin noussut huoli kansainvälistymisen heikkenemisestä on vakava signaali myös korkeakoulujen näkökulmasta. Suomen on varmistettava, että työpaikkojen, stipendien ja terveyspalveluiden saatavuus kansainvälisille tutkijoille säilyy ja paranee. Aktiivinen viestintä ja toimenpiteet huolenaiheiden lievittämiseksi olisivat tärkeitä akateemisessa yhteisössä.
Työllistymismahdollisuuksien parantaminen akateemisella uralla voisi auttaa opiskelijoita jäämään Suomeen opintojen jälkeen ja hyödyntämään osaamistaan suomalaisessa tutkimusyhteisössä.

Monimuotoisuus rikastuttaa

Suomi on monille kansainvälisille jatko-opiskelijoille houkutteleva kohde laadukkaan koulutuksen, turvallisuuden ja korkean elämänlaadun ansiosta.  On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että huippukyvykkäät jatko-opiskelijat voivat valita opiskelupaikkansa useista vaihtoehdoista. Yliopistot kilpailevat huippulahjakkuuksista, aivan kuten ammattiurheilussa kilpaillaan parhaista pelaajista. Huippukyvyt katsovat kokonaisuutta: koulutuksen laatua, tutkimusympäristöä, elämänlaatua – ja myös rahoitus on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Aivan kuten voittava joukkue tarvitsee huippupelaajat, menestyvä tutkimusyhteisö tarvitsee huippututkijat. Pelkällä kovalla työllä ja hyvällä maineella ei aina voiteta, vaan parhaista kyvyistä on kilpailtava ja heille on tarjottava houkutteleva paketti.

On myös olennaista muistaa, että kansainväliset tohtoriopiskelijat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän taustansa, motivaationsa ja kokemuksensa vaihtelevat suuresti. Kuuntelemalla kansainvälisten jatko-opiskelijoiden ääntä ja vastaamalla heidän tarpeisiinsa Suomi voi vahvistaa asemaansa houkuttelevana ja kansainvälisenä opiskelukohteena tulevaisuudessakin myös jatko-opintojen osalta.

Kirjoittajat: Sanni Toppari ja Jan Wasastjerna

Lähteet

[1] Opetushallitus (2018). Statistics on Foreign Degree Students in Finnish Higher Education Institutions in 2017. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/167121_factsexpress9b_2018_0.pdf

[2] Study in Finland (2022). Finland welcomes more than 11000 new international degree students. Study in Finland. https://www.studyinfinland.fi/news-events/finland-welcomes-more-11000-new-international-degree-students

[3] Tilastokeskus (2020). Opiskelijat ja tutkinnot 2020. Tilastokeskus. https://stat.fi/til/opiskt/2020/17/opiskt_2020_17_2021-10-22_tie_001_fi.html

Why do international postgraduate students really choose Finland?

Finnish higher education institutions have a large international community: according to statistics, there are currently over 30,000 international students studying in Finland, a significant proportion of whom, around 4,000, are postgraduate students [1]. The number of international students is growing, and in 2022 Finland welcomed over 11,000 new international degree students [2]. According to statistics from the Finnish National Agency for Education, international students already account for 6.8% of students at universities of applied sciences and 7% of students at universities [3]. These figures show that Finland is already a significant international study destination.

In order to better understand what attracts postgraduate students to Finland and how we can improve their experience, we need to listen to them. The general image of Finland is that of a high-quality and safe place to study – but how can we get international postgraduate students and researchers to choose Finland as their study destination? The reason for their choice is not a romantic image of Finland and its snowy winters, but often a surprising combination of circumstances and something that students personally value in Finland.

To answer our question, we interviewed two international postgraduate students, Esmail Tavalkonia and Alaa Almasri. Tavalkonia is an assistant professor who completed his doctorate in accounting in his home country of Iran and is now studying for a master’s degree in International Strategy and Sustainability at Hanken. Almasri is a Syrian doctoral student with a background in engineering who is studying at the Department of Chemistry at the University of Helsinki and also attending the Finnish language course at Hanken. Both of their paths to postgraduate studies in Finland have been unique, and there are many reasons behind their choices. Tavalkonia decided to come to Finland because of academic freedom and his own academic background and research interests. For Almasri, the scholarship was a significant factor in his decision. The interview also revealed the interviewees’ experiences of balancing their studies and family life, as well as their thoughts on Finnish culture.

Esmail Tavalkonia and Alaa Almasri

A series of coincidences led to Finland – and even doctoral studies

It is generally believed that rational reasons influence the decision to study abroad: the quality of education, safety, and the country’s high standard of living. Our discussions with Almasri and Tavalkonia confirmed these factors as important attractions for postgraduate students. However, the discussion also revealed a surprising element: the sum of coincidences and opportunities. Although Finland has an attractive reputation as a place to study, unexpected twists and turns can influence the final decision.

Almasri’s story is a vivid example of this. A scholarship proved to be the decisive factor and opened the door to a master’s degree in Finland, which in turn led to postgraduate studies. Sometimes personal circumstances and chance can overturn long-term plans, even in an academic career. Although public opinion emphasizes rational choices, the reality is often more complex and human, including when it comes to choosing a research career.

Tavalkonia, on the other hand, emphasized Finland’s reputation and values from the perspective of an academic career. Although he had no particular reason to choose Finland, its reputation as a country with high-quality education and, in particular, as a pioneer in sustainable development appealed to him. This fits well with the general perception of the attractiveness of Finnish education.

Contrasting study environments: theory versus practice

The Finnish study environment is generally considered informal and practical, with an emphasis on group work. Almasri and Tavalkonia described the study environment in their home countries as more theoretical and formal: lecture-based teaching and little group work clearly differ from the Finnish study environment.

Both interviewees emphasized that adapting to a new study environment can take time and require support, especially for doctoral students who come from very different academic traditions. Almasri specifically mentioned the better availability of laboratory equipment, which he saw as a concrete example of a more practical teaching environment for research work.

Finland’s attractiveness and areas for development in the choice of study location

Finland’s attractiveness as a place to study is based on the quality of education, the safety of the country, and the high quality of life. Almasri and Tavalkonia also presented their own concrete suggestions for increasing Finland’s attractiveness:

Appeal factors highlighted by Almasri and Tavalkonia:

Quality of education and sustainable development: both interviewees mentioned Finland’s strong reputation as a country of education and its commitment to sustainable development, particularly with regard to the quality of doctoral studies.
Scholarship opportunities: scholarships are a key factor in student financing, including for postgraduate studies.
Equality and support networks: the perceived safety and social support of Finnish society are also attractive factors for researchers.
Free daycare: free daycare is a significant benefit, especially for students with families.
Positive surprises regarding the weather and lifestyle: despite the clichés, the Finnish weather and peaceful lifestyle can be a pleasant surprise, which is important for the concentration required for research work.

Areas for development highlighted by the interviewees:

National language teaching and support: it would be very important for international researchers to have more comprehensive and easily accessible Finnish language teaching and support (as well as Swedish language teaching for Swedish-speaking students). This could include intensive courses, language pairs, and cultural guidance tailored to the academic environment.
Streamlining bureaucracy: bureaucracy is perceived as cumbersome and complex. Clearer and faster permit processes and administrative matters would significantly improve the experience of international students.
Creating connections with Finns: Community events, researcher meetings, and cultural meeting places could promote the integration of international postgraduate students and help them establish connections with locals.
Supporting internationalization and addressing concerns in the academic world: The concern about declining internationalization raised in the interviews is also a serious signal from the perspective of higher education institutions. Finland must ensure that jobs, grants, and health services are available for international researchers and that they are improved. Active communication and measures to alleviate concerns are important in the academic community.
Improving employment opportunities for academic careers could help students stay in Finland after their studies and utilize their skills in the Finnish research community.

Diversity enriches

Thanks to its high-quality education, safety, and quality of life, Finland is an attractive destination for many international postgraduate students. However, it is important to understand that talented postgraduate students have many options to choose from when deciding where to study. Universities compete for the best talent, just as professional athletes compete for the best players. The best talent looks at the big picture: the quality of education, the research environment, the quality of life – and funding is also an essential part of this picture. Just as a winning team needs the best players, a successful research community needs the best researchers. Hard work and a good reputation are not always enough to win; you have to compete for the best talent and offer them an attractive package.

It is also important to remember that international doctoral students are not a homogeneous group. Their backgrounds, motivations, and experiences vary greatly. By listening to the voices of international postgraduate students and responding to their needs, Finland can strengthen its position as an attractive and international study destination, also for postgraduate studies.

Authors: Sanni Toppari and Jan Wasastjerna

(Translation from Finnish to English produced with DeepL, checked afterwards by Johanna Haapala.)

References:

[3] Tilastokeskus (2020). Opiskelijat ja tutkinnot 2020. Tilastokeskus. https://stat.fi/til/opiskt/2020/17/opiskt_2020_17_2021-10-22_tie_001_fi.html