blogissa 3<\/a> k\u00e4sittelem\u00e4mme autoetnografiamme tuloksiin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n mainintoja ty\u00f6n kuormittavuudesta. <\/p>\n\n\n\nMuutama vastaaja ja me tutkijat pohdimme kriittisesti nykyist\u00e4 Aallon Suomessa aloittamaa, uuden yliopistolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mahdollistamaa, akateemista neoliberalistista ideaalia. T\u00e4ss\u00e4 ideologisessa ilmapiiriss\u00e4 usean ep\u00e4varman askeleen ja kiristyvien vaatimusten kurimuksessa nuoret, kunnianhimoiset tutkijat taistelevat kohti vakinaista virkaa ja yritt\u00e4v\u00e4t tasapainoilla perheen ja muun el\u00e4m\u00e4n vaatimusten kanssa. Samaan ideologiaan liittyy \u201dhuippujen\u201d seulominen, julkaiseminen akateemisisiss\u00e4 \u201dhuippulehdiss\u00e4\u201d. Tilaa muille tieteen tekemisen tavoille ei en\u00e4\u00e4 akateemisesta yhteis\u00f6st\u00e4 juuri l\u00f6ydy. Jatkossa on siis paikallaan tutkia hyvinvointia vallitsevissa akateemisissa uraputkissa.<\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointi \u2013 jopa somaattisen sairastavuuden tasolla \u2013 on liitetty tutkimuksissa my\u00f6s siihen, miten oikeudenmukaisesti ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat kokeneet, ett\u00e4 heit\u00e4 kohdellaan. Kyse on siis subjektiivisesta kokemuksesta, ei mist\u00e4\u00e4n eettisest\u00e4 totuudesta. Muutostilanteissa oikeudenmukaisuus eli esimerkiksi osallistaminen, johdonmukaisuus, ajantasainen tiedotus ja arvostava kohtelu on todettu erityisen t\u00e4rkeiksi, koska reilu kohtelu viestii siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kuuluvat muuttuvaan organisaatioon. On siis erityisen kiinnostavaa, ett\u00e4 monissa kriittisiss\u00e4 puheenvuoroissa kauppakorkeakoulun muuttoprosessista tuotiin esiin oikeudenmukaisuuden puutteita muutosjohtamisessa, mutta ei hyvinvoinnin vaarantumista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Kuormitus ei kuitenkaan ole yht\u00e4 kuin stressi ja pahoinvointi ty\u00f6ss\u00e4. Jos voimavaratekij\u00f6it\u00e4, kuten tukea ja ty\u00f6n imun kokemuksia on tarpeeksi, ne kumoavat kuormitustekij\u00e4t ja ty\u00f6 voi olla hyvinkin nautittavaa ja antoisaa. Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kauppakorkeakoulun muutosta oli haastattelujemme aikaan kulunut jo noin vuosi ja monet alun perin muuttoa vastustaneet olivat sopeutuneet vallitsevaan tilanteeseen. Ilmaan j\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymys onko hyvinvointia syyt\u00e4 tarkastella aiempaa hienovaraisemmin vaihtelevana ja sosiaalisesti rakentuvana ilmi\u00f6n\u00e4, jota ei aina sanoiteta haastatteluissa ja kyselyiss\u00e4 perinteisesti k\u00e4ytetyin termein. Ep\u00e4varmuus ja levottomuus saattavat olla neoliberaalin akatemian uutta stressi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Marko Hakonen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hde:<\/em> Hakanen, J. (2009). Ty\u00f6n imun arviointimenetelm\u00e4. Ty\u00f6n imu -menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4minen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Ty\u00f6terveyslaitos. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ty\u00f6suojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa (2020-2021) hankkeessa \u201dFuusio, toimintojen keskitt\u00e4minen ja identiteetti: Case Aalto-yliopisto\u201d tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimintojen keskitt\u00e4mist\u00e4 Otaniemen kampukselle. Projektimme viidenness\u00e4 blogissa nostamme esiin hyvinvointiteeman. Perinteisen tieteellisen n\u00e4kemyksen valossa muutos on ty\u00f6n vaatimustekij\u00e4, jonka kielteisi\u00e4 hyvinvointivaikutuksia voivat lievitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n voimavaratekij\u00e4t (esim. ty\u00f6n itsen\u00e4isyys) ja yksil\u00f6llisesti toimivat sopeutumiskeinot. Toisaalta niin sanotun positiivisen psykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta on korostettu ty\u00f6n imua eli tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista ty\u00f6h\u00f6n. Suomalaisen ty\u00f6hyvinvointitutkimuksen keulakuvan Jari […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":46,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/46"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}