Mit\u00e4 identiteetit ovat?<\/strong><\/p>\n\n\n\nIdentiteettimme voivat olla sidoksissa sosiaaliseen ryhm\u00e4\u00e4n, johon kuulumme tai paikkaan, jossa viet\u00e4mme aikaa. N\u00e4m\u00e4 identiteetin l\u00e4hteet eiv\u00e4t sulje toisiaan pois, vaan esimerkiksi ty\u00f6paikkaan liittyy useimmiten ty\u00f6yhteis\u00f6 eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4 voi toimia ilman fyysist\u00e4 sijaintia. Vastaavasti identiteeteill\u00e4 on monta kerrosta: ne voivat kummuta esimerkiksi omasta ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4, ty\u00f6huoneesta, osastosta, rakennuksesta, organisaatiosta tai tehdasalueesta. <\/p>\n\n\n\n
Oleellista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 identiteeteill\u00e4 on meille suuri ja tunnepitoinen merkitys, koska ne j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4mme suhteessa muihin ihmisiin ja meille t\u00e4rkeisiin paikkoihin. Sama toimii my\u00f6s p\u00e4invastoin: meille t\u00e4rke\u00e4t ryhm\u00e4t ja tilat muokkaavat identiteettej\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n
Aalto-yliopistossa haastateltujen ty\u00f6ntekij\u00f6iden kertomukset paljastavat kiinnostavia n\u00e4kymi\u00e4 identiteetteihin ja niihin liitettyihin tunteisiin. Tunnen\u00e4k\u00f6kulmaa ei ole tutkimuskirjallisuudessa k\u00e4sitelty kovinkaan paljon. Vaikka identiteetti on etenkin muutosten eri vaiheissa liitetty muun muassa stressin kokemuksiin, hienojakoisempi erottelu tuo esiin esimerkiksi uuden ty\u00f6paikan vieh\u00e4tyksen ja innostuksen v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n identiteetin tai odotukset pett\u00e4nytt\u00e4 organisaatiota kohtaan koetun vihan ja identiteetin s\u00e4rkymisen.<\/p>\n\n\n\n
Asema, identiteetit ja tunteet<\/strong><\/p>\n\n\n\nMit\u00e4 olemme l\u00f6yt\u00e4neet? Havaitsimme, ett\u00e4 varsin samanlaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista voi synty\u00e4 erilaisia identiteettikerrostumia ja niiden yhteyksi\u00e4 tunteisiin. Eroja selitti usein asema suhteessa tutkittavaan identiteetin l\u00e4hteeseen, t\u00e4ss\u00e4 Aalto-yliopistoon tai sen osaan ja haastatelluille t\u00e4rkeisiin tiloihin ja paikkoihin. <\/p>\n\n\n\n
Asemaa voi ajatella mastona kartalla. Korkeasta mastosta n\u00e4kee laajemmalle kuin matalasta eli j\u00e4sennys omista identiteeteist\u00e4 pohjautuu laaja-alaisempaan n\u00e4kemykseen ja usein korkeampaan statukseen akateemisessa yhteis\u00f6ss\u00e4. Toisaalta identiteetteihin liittyv\u00e4 tunne voi olla vahva matalassakin mastossa. Tunnetilan metaforaksi kelpaavat vaikkapa maston erisuuntaisen s\u00e4hk\u00f6varaukset. Ne voivat olla negatiivisia tai positiivisia sek\u00e4 vahvoja tai heikkoja.<\/p>\n\n\n\n
Olemme havainneet, ett\u00e4 tavallisesti l\u00e4heisin sosiaalinen ryhm\u00e4 ja k\u00e4ytetyin paikka ovat keskeisimpin\u00e4 Aallon henkil\u00f6st\u00f6n mieliss\u00e4. Akateemisessa organisaatiossa l\u00e4hinn\u00e4 on usein oma tutkimusryhm\u00e4 tai laitos ja paikan suhteen ty\u00f6huone tai niiden ryp\u00e4s samassa kerroksessa. Kaukaisempia identiteetin l\u00e4hteit\u00e4 ovat yliopistoyhteis\u00f6 ja kampus. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on tutkimusten mukaan oletettua, mutta l\u00f6ysimme my\u00f6s poikkeuksia, joissa esimerkiksi Aalto-yliopisto ja uusi, oman korkeakoulun rakennus m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t identiteetti\u00e4 ja nostattivat tunteita ep\u00e4luulosta syv\u00e4\u00e4n kiintymykseen. Vastaavasti identiteetit kerrostuivat usein ja oletetusti l\u00e4heisest\u00e4 et\u00e4isimp\u00e4\u00e4n, mutta joskus esimerkiksi oma laitos oli merkitykset\u00f6n ja yliopisto t\u00e4rke\u00e4 identiteetin l\u00e4hde. Taustalla n\u00e4kyi yliopistotason kontaktien ja yhteisty\u00f6n suuri tunnepitoinen merkitys ja vastaavasti laitoksen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys arjessa. <\/p>\n\n\n\n
Aalto-identiteetin muotoutuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\nAsema n\u00e4kyi pitk\u00e4\u00e4n Aallon keskijohdon teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skennelleill\u00e4 erityisen selv\u00e4sti. Yhdet kannattivat fuusiota ja kampusten keskitt\u00e4mist\u00e4 intohimoisesti, toiset pitiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 muutoksia hienojen ja perinteikk\u00e4iden autonomisten yliopistojen ja T\u00f6\u00f6l\u00f6n upean kampuksen tuhoamisena. N\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 oli paljon heijastuspintaa omalle identiteetilleen \u2013 alkaen yliopistopolitiikan ja -lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n historiasta, oli se mink\u00e4lainen ja mit\u00e4 tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tahansa. <\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan monien Aalto-yliopiston uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden identiteetti oli viel\u00e4 j\u00e4sentym\u00e4t\u00f6n tai aikaisemman ty\u00f6historian varaan rakentuva ja harvoin voimakkaita tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Monet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t katsovan olemistaan Otaniemen kampuksella varovaisen \u201dvirallisesti\u201d tai korostetun neutraalisti. My\u00f6s keskitt\u00e4misen kiihkeit\u00e4 kannattajia on joukossa.<\/p>\n\n\n\n
Identiteettimme ovat tunnepitoisia. Eri ihmiset kokevat Aalto-yliopiston synnytt\u00e4neen fuusion ja sen j\u00e4lkeisen kampusten keskitt\u00e4misen hyvinkin eri tavoin. Seuraavaksi suuntaamme katseen n\u00e4iden erilaisten identiteettien ja niiden pohjana olevien tunteiden syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Tarkastelemme uuden ja yhteisen Aalto-identiteetin muotoutumista ja sen vastavoimia.Marko Hakonen ja Janne Tienari<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ty\u00f6suojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa (2020-2021) projektissa \u201dFuusio, toimintojen keskitt\u00e4minen ja identiteetti: Case Aalto-yliopisto\u201d tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimintojen keskitt\u00e4mist\u00e4 Otaniemen kampukselle. T\u00e4m\u00e4 on projektin toinen blogikirjoitus, jossa k\u00e4sittelemme erilaisten identiteettien niihin liitettyjen tunnesis\u00e4lt\u00f6jen rakennetta ja merkityst\u00e4 Aalto-yliopiston akateemiselle henkil\u00f6st\u00f6lle. Tutkimassamme Aalto-yliopiston synnytt\u00e4neess\u00e4 fuusiossa ja sen j\u00e4lkeisess\u00e4 kampusten keskitt\u00e4misess\u00e4 Otaniemeen henkil\u00f6st\u00f6n identiteetit ovat murroksessa. Sivusimme t\u00e4t\u00e4 teemaa ensimm\u00e4isess\u00e4 blogissamme. Nyt j\u00e4t\u00e4mme muutoksen taka-alalle ja palaamme siihen, kun saamme pitkitt\u00e4isaineistoa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-35","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":36,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions\/36"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.hanken.fi\/fuusiot-keskittaminen-ja-identiteetti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}